japani, osa 1 // 26.-27.3.

tän postauksen alottaminen tuntuu äärimmäisen vaikeelta, ajatus takkuaa ja sanat häviää päästä ennenkuin ehdin siirtämään ne kirjalliseen muotoon. mut jooh, suomessa ollaan, valitettavasti. mulla on jo nyt ihan järkyttävä japani-ikävä, enkä oikeen voi ees kunnolla tajuta, etten enää huomenna pääse ajamaan monoraililla tai ostamaan persikkamehua kolikkoautomaatista. tokiossa oli vaan niin upeeta, ihmiset oli ihania, pojat oli söpöjä, tytöt oli nättejä, maisemat oli kauniita, ilma oli lämmin, olo oli onnellinen.

siirsin äsken kuvat kamerasta koneelle ja about 1200 valokuvaa tuli kahen viikon aikana räpsittyä, ei paha. siksipä päätin myös tehdä tänne blogiin useemman japaniaiheisen merkinnän sen sijaan, että olisin iskenyt ison läjän kuvia peräkkäin yhteen postaukseen. samalla saan itsekin kertailtua vähän, että mitäs sitä tulikaan tehtyä ja minä päivänä, hehh.

aloitetaan ihan vaan alusta eli japaniin saapumisesta ja ensimmäisen päivän random ympäriinsä pyörimisestä !


pakollinen lentokonekuva !! mantsanörttinä fiilistelin noita kiemurajokia ja makkarajärviä, joita ikkunasta näkyi jossain siperian kohdilla. lennon aikana ehdin myös katsoa japanilaisia ja korealaisia leffoja ja liian monta jaksoa 2 broke girls:ia. pääsykoekirjaa taas en millään ehtinyt yhdeksässä tunnissa kaivaa repusta, kumma juttu.


lentokentältä suunnattiin heti hotellille. selvittiin melko nopeesti passintarkastuksista, sormenjälkien ja kuvien otosta ja tullista, joten ehdittiin nousta airport limousine -bussiin. tän yhtion bussit liikennöi naritan lentokentän ja eripuolilla tokiota sijaitsevien hotellien välillä, joten päästiin kentältä suoraan hotellin oven eteen. ei siis tarvinnut lähteä matkalaukkujen kanssa seikkailemaan julkisilla, mikä olis voinut olla melkoisen hajottavaa ainakin ton lennon ja kaiken valvomisen jälkeen.
meidän hotelli sijaitsi shinagawassa, vähän syrjässä, mut huone oli iso ja mukava (kattokaa nyt tota mun sänkyäkin!!1) ja palvelu erinonamista, joten ei ollu mitään valittamista. julkisetkin pelas niin nopeesti ja helposti, että toi sijainti ei ollut mikään ongelma.

näkymä huoneen ikkunasta, 26. kerroksesta. tokioon saapumispäivänä oli tosiaan pilvistä ja sumusta, joten nää kuvat on melko ankeen näkösiä...


hotellilta lähdettiin monoraililla hamamatsuchōhon. paikallisten ystävällisyys kävi ilmi jo monorail-lippua ostaessa, kun vähän aikaa lippuautomaattia ihmeteltyämme joku ohikulkija tuli kysymään, minne ollaan menossa. sönköteltiin siinä hetken puolin ja toisin, kunnes toinenkin ohikulkija, tällä kertaa jenkki, tuli helppimään ja selittämään vähän paremmalla enkulla, miten lipunosto toimii ja mihin meiän kantsis lähteä. :--D päästiin sit hamamatsuchōhon ja tällaset näkymät tuli vastaan, kun astuttiin aseman ovista ulos !


läheltä hamamatsuchōn asemaa löydettiin pokémoncenter. se oli just niin ihana kauppa ku olin kuvitellutkin, tosin siellä oli myös (yllättäen) hirrrveesti lapsia, joista lähti melkoinen meteli.


pokemoncenteriltä päädyttiin zōjō-ji -temppelille.

(söpöjä) hattupäisiä pikkubuddhia.


temppeliltä käveltiin tokyo towerille. synkän sään takia sinne ei ollut yhtään jonoa, joten ostettiin liput ja noustiin hissillä ensin 150 ja sitten 250 metrin korkeuteen.
mahtavat maisemat sumustakin huolimatta. eikä edes huimannut, vaikka ajoittain korkeanpaikankammosta kärsinkin.


itse torni !